Uhrautuminen positiivisessa mielessä

Uhrautumisella voi olla jollekin negatiivinen kaiku. Me voidaan monesti pysähtyä miettimään, onko jonkin asian menettäminen tai siitä luopuminen tärkeää? Onko meillä mahdollisuutta kokea jotain muutosta tai jotakin ihan uutta ilman että me luovumme jostakin meille tärkeästä asiasta? Voiko uhrautuminen olla positiivista?

Me voimme hetkeksi pysähtyä pohtimaan kysymyksiä ja yrittää löytää vastauksia niihin. Me olemme nähneet ja kokeneet hyvin erilaisia asioita elämämme aikana. Niistä on lukuisia tarinoita, sisältäen tunteiden vuoristorataa ja asioita, mitkä ovat tapahtuneet sekä ihmisiä, jotka ovat tulleet osaksi elämäämme. Olemme kenties uhrautuneet toisen puolesta jossain vaiheessa elämäämme, mutta sävyttikö sitä positiivisuus vai negatiivisuus?

Uhrautuminen ja antaminen ovat siinä mielessä samanlaisia, että niihin liittyy se, miten suhtaudumme niihin. Sydämen asenteen mukainen suhtautuminen asioihin auttaa myös näkemään positiivisuutta uhrautumisessa. Uhrautuminen yhteisen hyvän puolesta voidaan nähdä eri näkökulmista, toisen mielestä se on positiivista ja toisen mielestä se on negatiivinen asia.

Uhrautuessamme tai uhratessamme jonkin asian toisen asian edestä tai muutoksen edessä, voimme kokea erilaisia tunteita. Jollekin voi tulla tilanne vastaan, kun tarvitsee luopua jostakin mitä pitää tärkeänä. Miksi hän luopuisi siitä? Miksi hän uhraisi sen? Kenties tavoitellakseen unelmiaan tai haluaa muutosta elämäänsä. Meistä jokainen painii ajatuksissaan jossain vaiheessa, miksi minun pitäisi luopua jostain minulle tärkeästä?

Pysähdytään hetkeksi tämän kysymyksen kohdalla: miksi minun pitäisi luopua jostain minulle tärkeästä? Jumala itse antoi oman Poikansa Jeesuksen sovittamaan ihmiskunnan synnit. Jeesus uhrautui koko ihmiskunnan puolesta, jotta meillä olisi elämä. Me olemme ikuisesti kiitollisia Jumalalle, koska ilman Jeesuksen sovitustyötä, me edelleen yrittäisimme erilaisin uhrauksin sovittaa meidän syntejämme. Jeesus uhrautui positiivisessa mielessä meidän puolestamme, vaikka hänen täytyi kuolla meidän syntiemme puolesta. Jeesuksen kuolema ei ollut lopullinen vaan hän voitti kuoleman noustessaan kolmantena päivänä ylös kuolleista.

Positiivinen uhrautuminen on palkitsevaa, vaikkei sitä palkintoa saisikaan heti vaan siihen voi kulua aikaa viikkoja, vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Me voimme nähdä potentiaalia jossakin asiassa, mikä voisi vaikuttaa meidän tavoittelemaan unelmaan tai johonkin meille vieläkin tärkeämpään asiaan kuin mistä olemme luopuneet, positiivisella tavalla. Miksi emme tavoittelisi sitä?

On monesti sanottu, että kun ihminen täyttää mielensä positiivisilla asioilla, niin hän todennäköisemmin suhtautuu asioihin enemmän positiivisesti kuin negatiivisesti. Joillakin elämäntilanne voi olla sellainen, missä on vaikea löytää positiivisia ajatuksia. Silloin yhdessäkin positiivisessa asiassa tai hetkessä on riemua ja iloa enemmän kuin missään. Odota vaan sitä, kun ihminen alkaa negatiivisten asioiden keskellä nähdä mahdollisuuden muutoksessa, mutta hänen on luovuttava asioista, mitkä ovat osa hänen nykyistä elämäänsä.

Suhtautuuko hän tulevaan muutokseen positiivisesti vai negatiivisesti? Vastauksen tietää parhaiten ihminen itse, kun hän kohtaa hetken, milloin muutos on ovella ja täytyy päättää, haluaako päästää muutoksen ovesta sisään.