Ikuisuus?

Vietä hetki miettien, mitä tekisit tai sanoisit, jos sinulle hyvin tärkeä ihminen kuolisi tai hänelle tapahtuisi jotain todella pahaa. Saatat ehkä ajatella, että miksi juuri hänelle kävi näin. Itse olen ajatellut näin usein, ja usein herännyt siihen todellisuuteen tajutessani olleeni väärässä sen suhteen, että minulle ei ikinä tapahtuisi mitään. En ole ollut kuoleman vaarassa, mutta uskon, että tälläkin hetkellä, moni taistelee elämästään, kuka sairaalassa, kuka slummissa tai jossain ihan muualla. Mutta uskon, että tällä hetkellä moni iloitsee siitä, että sai jäädä henkiin.

Kysymys kuuluukin, pystytkö kuvittelemaan ketään, joka voisi kuolla juuri Sinun puolesta? Entä olisitko, itse valmis kuolemaan jonkun toisen puolesta, esim. ottamalla luodin vastaan hänen puolesta, että hän pelastuisi? Minä olen pohtinut tätä kysymystä monta kertaa, ja tullut johtopäätökseen, että en ehkä olisikaan tarpeeksi rohkea menemään rakkaan ystävän ja esim. luodin väliin. On toki monia muitakin keinoja satuttaa itsensä pahasti kuin vain luoti. Mutta olisitko Sinä tarpeeksi rohkea menemään ystäväsi ja jonkin häntä uhkaava esineen väliin? Tai jos kyseessä on jokin asia, joka uhkaa häntä, niin olisitko valmis puolustamaan häntä ja ottamaan iskut vastaan?

Monia kysymyksiä nousee mieleen tästä aiheesta, eikä turhaan. On oikein auttaa ystävää, mutta kaikkein suurinta rakkautta ystävää kohtaan on kuolla toisen puolesta juuri niinkuin Jeesus Kristus kuoli meidän kaikkien puolesta, että me saisimme elää emmekä olisi enää kuoleman vallan alla. Vaikka kuolema tulee kohtaamaan jokaisen meistä jossain vaiheessa, niin tiedämme, jotka olemme ottaneet Jeesuksen vastaan omaan elämäämme Pelastajana sekä Vapahtajana että Herrana. Meillä ei ole mitään tarvetta pelätä kuolemaa, sillä Jeesus kukisti kuoleman. Ensin Hän kuoli Golgatan keskimmäisellä ristillä, oli haudattuna kolme yötä ja kolme päivää ja kolmantena päivänä Hän nousi ylös kuolleista. Hänen kauttaan me saamme ikuisen elämän lahjana. Parempaa lahjaa en voi kuvitella kuin saada ikuinen elämä.

Voisin jatkaa vaikka kuinka kauan aiheesta, mutta se ajatus, joka minulla on jäisi piiloon ja se on Jeesuksen Kristuksen sovitustyö meidän kaikkien puolesta. Loppuun haluan kysyä, että missä juuri Sinä vietät ikuisuutesi? Minä olen matkalla taivaaseen, sillä olen iloinen siitä, että Jeesus on saanut minut pelastaa ja olen matkalla, joka vie yhteen suuntaan, vaikka kurssi saattaa muuttua matkan varrella, silti palaamme takaisin sille tielle, joka vie oikeaan suuntaan. Se tie on täynnä mutkia, suoria sekä ylä- että alamäkiä.